Malin aloitti kognitiivisen käyttäytymisterapian nielemisvaikeuksien takia

Malin Wallin oli aina ollut solakka, mutta hänellä ei ollut koskaan ollut ongelmia syömisen kanssa. Lukion viimeisellä luokalla hänelle tuli varoittamatta nielemisvaikeuksia ja kurkussa alkoi tuntua jatkuvasti palan tunne.

Menisi kuitenkin useita vuosia, ennen kuin hän saisi apua uudesta hoitomenetelmästä, jossa käytetään neuromuskulaarista harjoitusvälinettä IQoroa.

Vaikeudet aiheuttivat ahdistusta aterioilla.

Haastatteluun saapuu ujo tyttö, mutta hän haluaa puhua vaikeista vuosistaan nielemisvaikeuksien kanssa. Vaikeudet toivat mukanaan ahdistusta, huolta ja sosiaalista eristäytymistä erilaisissa syömistilanteissa.

Muiden seurassa syöminen oli tuskallista monien vuosien ajan.

– Muiden seurassa syöminen oli tuskallista monien vuosien ajan. Mielessäni pyöri jatkuvasti pelko tukehtumisesta ja välttelin syömistä muiden seurassa, lastenhoitajana työskentelevä Malin Wallin kertoo.

Lomamatka meni pilalle

Ongelmat alkoivat joskus alkuvuodesta 2010, kun hän oli viimeistä vuotta lukiossa. Tilanne paheni päivä päivältä.

Erityisen hyvin tämä tuli ilmi, kun hän lähti parhaan ystävänsä kanssa kauan odotetulle matkalle Maltalle palkinnoksi kolmen vuoden aherruksesta. Matkasta ei tullut palkintoa, vaan se muuttui katastrofiksi.

Kun piti syödä, en saanut ruokaa alas. Elin koko viikon banaaneilla ja tomaattikeitolla.

– Tilanne kärjistyi todella pahaksi. Kun piti syödä, en saanut ruokaa alas. Elin koko viikon banaaneilla ja tomaattikeitolla.

Paino putosi huomattavasti

Malin soitti kotiin itkien, ja vanhemmat olivat luonnollisesti huolissaan. Sen paremmin Malin kuin hänen vanhempansakaan eivät olleet kuulleet ihmisistä, jotka eivät pystyneet syömään.

Lähipiirin mieleen tuli väistämättä syömishäiriö, mutta Malin rakasti ruokaa ja todella halusi syödä, mutta ei vain pystynyt.

– Viikosta Maltalla tuli todella pitkä. Se ei ollut helppoa ystävällenikään, minkä ymmärrän täysin. Miten hän olisi voinut ymmärtää jotain, mitä en itsekään ymmärtänyt, Malin muistelee.

Malin meni niin pitkälle, että hän peitteli tilannetta ja teeskenteli pitävänsä hauskaa, kun he olivat juhlimassa.

Malinin paino putosi 54 kilosta 47 kiloon, mutta kukaan ei osannut auttaa häntä.

Matkasta ei jäänyt muistoa, jota olisi ollut hauska muistella myöhemmin. Kotiinpaluun jälkeen alkoivat käynnit sairaanhoidon eri yksiköissä. Jo ennestään hoikan ja 170 cm pitkän Malinin paino putosi 54 kilosta 47 kiloon, mutta kukaan ei osannut auttaa häntä.

Nielemisvaikeuksista tuli sosiaalinen vamma

– Minusta tuli sosiaalisesti vammainen. Jos uskaltauduin ravintolaan, etsin syrjässä olevan pöydän. Minusta tuntui, että kaikki tuijottivat minua, ja tavallisen aterian syöminen saattoi kestää lähes kaksi tuntia, hän kertoo.

Ajatusten läpikäyminen ei ollut helppoa. Malinin mielestä ongelmat olivat fyysisiä, mutta kun hän ei löytänyt ratkaisua, hän ajatteli ongelmien olevan ehkä sittenkin hänen omassa päässään. Hän hakeutui kuraattorille ja alkoi käydä kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa.

Vaikka epäilin itseäni, oli selvää, että ongelma oli nielussa.

Vaikeuksista puhuminen auttoi hieman, mutta samalla olo tuntui sekavalta. Vaikka epäilin itseäni, oli silti selvää, että ongelma oli nielussa.

Löysi rakkauden – ja apua

Aiemmin samana vuonna – kaikkien vaikeuksien keskellä – Malin tapasi Pontuksen ja rakastui.

– Hassua, että hän kiinnostui minusta silloin. Hän ei todellakaan nähnyt minua parhaimmillani, Malin sanoo hieman nauraen.

Fysioterapeutiksi opiskeleva poikaystävä oli suuri tuki. Hän oli myös se, joka löysi ratkaisun.

– Hän näki, kuinka hankalaa minulla oli, ja uskoi minua.

Et ole yksin ongelman kanssa.

Ennakkoluuloton Pontus alkoi tehdä Google-hakuja netissä. Hänen mukaansa Malin ei voinut olla yksin ongelmansa kanssa, ja hän oli oikeassa.

Pontuksen lukiessa urheilusivua näytölle tuli yhtäkkiä mainos, jossa kerrottiin uudesta hoitomenetelmästä nielemisvaikeuksiin. Menetelmä kuulosti Pontuksen mielestä sekä loogiselta että uskottavalta. Pontus päätti ostaa neuromuskulaarisen harjoitusvälineen IQoron tyttöystävälleen.

Melko lyhyen ajan kuluttua pystyin puolittamaan syömiseen kuluvan ajan 45 minuuttiin.

– Jo parin viikon päästä huomasin, että jotain alkoi tapahtua. Melko lyhyen ajan kuluttua pystyin puolittamaan syömiseen kuluvan ajan 45 minuuttiin, Malin kertoo.

Unelmoi joogasta ja laulamisesta

Harjoittelu IQorolla on merkinnyt Malinille paljon.

– En ole vielä ennallani, mutta nyt minulla on konkreettinen väline, jonka kanssa harjoittelen. Toisin kuin ihmiset luulivat, ongelma ei ollut päässä. Minulle on kerrottu, että syynä on todennäköisesti palleatyrä.

Malin on saanut painoaan takaisin ja voi nykyisin syödä normaalin annoksen, vaikka siihen menee vielä kauemmin kuin muilla. Sitä mukaa kun Malinin voimat ovat alkaneet palata, hän on ryhtynyt haaveilemaan liikunnan ja joogan aloittamisesta.

Haluan aloittaa laulamisen.

– Aiemmin minulla ei ollut siihen voimia, mutta nyt haluan aloittaa. Lisäksi haluaisin laulaa enemmän, sillä tähän asti olen tehnyt sitä vain kotona, sanoo Malin Wallin, joka jatkaa harjoittelua IQorolla.

Malinille tuli yhtäkkiä nielemisvaikeuksia ja hän laihtui. Muut reagoivat kuin hänellä olisi syömishäiriö. Tilanne eteni siihen pisteeseen, että hän epäili itse itseään.