Ennen IQoroa: Eine pystyi sanomaan aivohalvauksen jälkeen vain muutaman sanan
Eräänä aamuna Eine Sellman kompastui hoitaessaan koiriaan ja löi päänsä. Häntä huimasi ja hänellä oli tasapainoongelmia, mutta aluksi hän uskoi, ettei ollut syytä huoleen.
Hänen miehensä Lars vaati häntä hakeutumaan lääkäriin. Eine tutkittiin sairaalassa ja kotiutettiin myöhemmin, mutta kotimatkalla hän menetti yhtäkkiä puhekykynsä. Hän palasi sairaalaan erittäin korkean verenpaineen kanssa, ja aivohalvaus varmistui.
Sen jälkeen Eine pystyi sanomaan vain muutaman yksinkertaisen sanan, ja Larsin oli puhuttava hänen puolestaan. Hänellä oli myös nielemisvaikeuksia ja tasapainoongelmia.
”Aivohalvauksen jälkeen pystyin sanomaan vain muutaman yksinkertaisen sanan. Larsin piti puhua puolestani, ja minulla oli myös vaikeuksia niellä ja pitää tasapaino.”
IQoron löytäminen: hänen hammashoitotaustansa teki menetelmästä loogisen
Kun Eine ja Lars kokivat terveydenhuollon tuen riittämättömäksi, he alkoivat etsiä lisätietoa aivohalvauksen kuntoutuksesta ja liittyivät aivohalvausyhdistykseen.
Yhdistyksen jäsentiedotteesta he lukivat IQorosta ja neuromuskulaarisesta harjoittelusta. Eläkkeellä oleva suuhygienisti Eine tunnisti menetelmästä piirteitä ammatillisesta taustastaan.
Perehdyttyään tuotteeseen tarkemmin hän päätti tilata sellaisen ja aloitti harjoittelun heinäkuun puolivälissä 2015.
Muutama sana
Kaikki, mitä Eine pystyi sanomaan aivohalvauksen jälkeen
Heinäkuu 2015
Kun hän aloitti harjoittelun
Puhe palasi
Vähitellen
Tulos: puhe palasi ja nieleminen parani selvästi
Eine harjoitteli intensiivisesti alusta alkaen ja kertoo tulosten ilmaantuneen nopeasti.
Hänen puheensa palasi vähitellen, hänen nielemiskykynsä parani selvästi ja kasvojen lihakset vahvistuivat. Lisätuloksena Eine kertoi myös lopettaneensa kuorsaamisen.
”Puheeni palasi vähitellen, nieleminen parani selvästi ja kasvojeni lihakset vahvistuivat.”
Takaisku osoitti, miksi Einen tuli noudattaa rutiinia
Kun Eine alkoi voida paremmin, hän harjoitteli aiempaa epäsäännöllisemmin. Syksyllä hän koki merkittävän takaiskun, kun ruoka jäi yhtäkkiä jumiin hänen kurkkuunsa ystävien vieraillessa.
Kokemus sai hänet ymmärtämään, että hänen oli noudatettava suositeltua harjoittelurutiinia johdonmukaisesti. Eine aloitti säännöllisen harjoittelun uudelleen, koska hän ei halunnut kokea samaa nielemisongelmaa uudelleen.

