Aivohalvaus keskellä elämää – IQoro merkitsi Helenelle muutosta

Helene Andersson oli vain 39-vuotias, kun hän sai aivohalvauksen laskettelurinteessä sattuneen tapaturman yhteydessä. IQoro auttoi puhe- ja nielemisvaikeuksiin useita vuosia myöhemmin.

Hektisellä mainosalalla työskentelevä Helene laittoi laskettelutapaturman jälkeen tulleet tasapaino-, muisti- ja keskittymisongelmat stressin ja alkavan keski-iän piikkiin. Lääkäritkään eivät osanneet antaa selitystä. Kahden viikon kuluttua Helene palasi töihin tukikauluksen ja morfiinitablettien kanssa.

Elämä sai uuden suunnan.

Viisi vuotta myöhemmin, vuonna 2008, kun suuri aivohalvaus iski, havaittiin merkkejä kahdesta aiemmasta. Neuromuskulaarisen harjoitusvälineen IQoron ansiosta Helene sai apua puhe- ja nielemisvaikeuksiinsa vuosia sairastumisen jälkeen. Se tarkoitti sitä, että elämä sai uuden suunnan.

Lue ilahduttava sähköpostiviesti, jonka Helene Andersson lähetti meille:

“Mikä upea keksintö IQoro onkaan. Kun sairastuin Wallenbergin oireyhtymään (pikkuaivojen ja aivorungon infarkti), kukaan ei selittänyt, mitä dysartria (puhevaikeudet) ja dysfagia (nielemisvaikeudet) tarkoittivat.

Ruoka takertui usein kurkkuun.

Niihin liittyy paljon häpeää, vaikka ne ovat yleisiä tällaisen infarktin jälkeen. Sain hieman apua puheterapeutilta, joka opetti minut nielemään uudelleen, mutta se ei riittänyt. Ruokatorven ja suun lihakset olivat heikot, ja ruoka takertui usein kurkkuun.

Lääkäreiden mukaan leikkaus oli ainoa vaihtoehto

Puhe oli epäselvää, minun oli vaikea artikuloida, kärsin happamista röyhtäyksistä, kurkussa oli aina limaa ja kuorsasin kuin pieni porsas.

Vasta seitsemän vuotta myöhemmin kävi ilmi, että minulla oli vakava palleatyrä, johon myötävaikutti heikentynyt lihaksisto. Lääkäreiden mukaan ainoa vaihtoehto oli leikkaus, ja se olisi uusittava joka toinen vuosi.

Leikkauksia kolmen aivohalvauksen jälkeen, ei kiitos! En yksinkertaisesti uskaltanut.

En ollut vielä viittäkymmentäkään ja mietin, olisiko loppuelämäni vain pelkkää epäselvää puhetta ja happamia röyhtäyksiä. Sitten törmäsin IQoroon.

Nyt olen treenannut noin vuoden. Happamat röyhtäykset, limayskä ja kuorsaus loppuivat asteittain melko nopeasti. Nykyään puhun paljon paremmin ja pystyn myös lukemaan ääneen aiempaa enemmän.

Myös itseluottamukseni on kohentunut. Tein hiljattain jotain, josta en ollut uskaltanut uneksiakaan. Pidin nimittäin puheen 60-vuotisjuhlissa. Se oli iso haaste, mutta uskalsin tehdä sen, koska puheeni ei ole enää epäselvää.

Myös mies alkoi treenata ja pääsi eroon kuorsaamisesta

IQoro on merkinnyt paljon myös miehelleni Svenille, joka on ammattikuljettaja. Hän kärsi vuosia kuorsaamisesta ja apneasta.

Nykyisin hän on täysin oireeton ja herää joka aamu virkeänä ja levänneenä, mikä on hänen ammatissaan erittäin tärkeää.

Minulle tämä pieni turkoosi esine merkitsi suurta ihmettä.

Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus kuntoutua IQoron avulla. Minulle tämä pieni sininen esine merkitsi suurta ihmettä.

Haluan sanoa vain yhden asian: kiitos!”

Helene Andersson, Orust