Nielemisvaikeus (dysfagia) – mitä se tarkoittaa?

Nielemisvaikeus eli dysfagia tarkoittaa sitä, että henkilöllä on vaikeuksia syödä, pureskella, niellä ja kuljettaa ruokaa suusta alas mahalaukkuun.

Dysfagiaa voi esiintyä yhdessä tai useammassa nielemisen vaiheessa, minkä perusteella se jaetaan eri tyyppeihin. Nielemisvaikeuksia voi esiintyä missä tahansa elämänvaiheessa: pikkuvauvoilla, nuorilla, keski-ikäisillä ja vanhuksilla. 

Kerromme tässä dysfagian eri tyypeistä. Nielemisvaikeuksien yhteydessä on tärkeää hakeutua lääkäriin syyn selvittämiseksi ja muiden sairauksien poissulkemiseksi.

Lääketieteellinen termi dysfagia tulee kreikan kielen sanoista dys, joka tarkoittaa heikentynyttä toimintoa tai häiriötä, ja fagein, joka tarkoittaa syömistä[1]

Dysfagian eri muotoihin sairastuu Ruotsissa vuosittain miljoona ihmistä. Lisäksi arvioidaan olevan noin miljoona ihmistä, joilla on ollut dysfagia jo pidempään, mutta he eivät ole saaneet siihen optimaalista hoitoa tai lainkaan hoitoa. 

Yhteensä Ruotsissa arvioidaan olevan noin kaksi miljoonaa ihmistä, jotka kärsivät dysfagiasta. Koska dysfagia tunnetaan huonosti, sairastuneiden määrät ovat karkeita arvioita. Tämä tekee dysfagiasta yhden suurimmista vammoista, mutta silti siitä puhutaan vähiten. 

Näkymätön päivittäinen taistelu elämästä

Ympäristölle dysfagia on usein näkymätön, mutta siitä kärsivälle se merkitsee taistelua elämästä joka päivä. Sen, kuinka suuresta ongelmasta dysfagiassa on kyse, auttaa ymmärtämään seuraava tieto: ihminen nielaisee normaalisti vuorokaudessa noin 600 kertaa, joista 350 kertaa päivällä, 200 kertaa aterioiden aikana ja 50 kertaa nukkuessa[6]

Nielemisen neljä vaihetta: dysfagian neljä tyyppiä

Nielemisprosessi jaetaan neljään eri vaiheeseen, ja erityyppiset nielemisvaikeudet jaetaan näihin samoihin luokkiin: 

  1. Preoraalinen vaihe – kun ruoka viedään lautaselta suuhun.
  2. Oraalinen vaihe – kun ruoka pureskellaan suussa; kutsutaan myös suuvaiheeksi. 
  3. Faryngeaalinen vaihe – kun ruoka ohittaa etummaiset kitakaaret ja nielun; kutsutaan myös nielemisvaiheeksi.
  4. Esofageaalinen vaihe – kun ruoka kuljetetaan ruokatorven läpi; kutsutaan myös ruokatorvivaiheeksi.

Käymme alla läpi eri nielemisvaiheet yksityiskohtaisemmin. Aloitamme ruokatorvivaiheella (esofageaalinen vaihe), josta jatkamme ylöspäin ja lopetamme ”ruoka lautaselta suuhun” -vaiheeseen (preoraalinen vaihe).

Esofageaalinen dysfagia vaikuttaa ruokatorven toimintaan

Esofageaaliseksi dysfagiaksi kutsutaan nielemisongelmia, jotka vaikuttavat ruokatorven toimintaan. Esofageaalinen dysfagia jaetaan kahteen alaryhmään: 

a) Ajoittainen esofageaalinen dysfagia – ongelmien esiintyvyys vaihtelee

Tämä on yleisin dysfagian tyyppi. Joka kymmenennellä (Ruotsissa noin miljoonalla) muuten terveellä ihmisellä on palleatyrä 
(latinankielinen nimitys hiatus hernia), joka aiheuttaa tämäntyyppistä dysfagiaa.[5] 

Palleatyrästä kärsivillä henkilöillä on tavallisesti joitain seuraavista oireista nielemisen aikana tai jonkin aikaa sen jälkeen. Aluksi ongelmien esiintyvyys vaihtelee, mutta ajan myötä niitä alkaa tulla yhä useammin.

(Täydellinen luettelo yleisistä oireista on palleatyrää käsittelevällä sivulla.)

Hoitamattomina oireet usein voimistuvat ajan myötä, ja niitä voi tulla lisää arkea hankaloittamaan. Vaikka ongelmat ovat aluksi olleet ajoittaisia, ne voivat voimistua niin paljon, että niitä esiintyy lähes jokaisen aterian yhteydessä. Siksi on tärkeää aloittaa hoito mahdollisimman aikaisin.

Huom.! Jos tietyn kokoisten suupalojen nieleminen on aina vaikeaa ja sairastut toistuvasti keuhkokuumeeseen, lue lisää kohdasta Akalasia (english). 

b) Jatkuva esofageaalinen dysfagia – ruoka pysähtyy aina rintaan

Jatkuvassa dysfagiassa tietyn kokoiset suupalat pysähtyvät aina rintaan, kun niitä yrittää niellä. Syynä voi olla jonkinlainen ahtauma, kuten arpimuodostuma, ruokatorveen muodostuneet taskut tai kasvain.

Akalasia on jatkuvan esofageaalisen dysfagian harvinainen tyyppi, mutta sen oireet voivat joissain tapauksissa muistuttaa palleatyrän oireita. Eroja on kuitenkin melko paljon. Akalasiaan liittyy esimerkiksi jatkuvat vaikeudet niellä ruokaa, nopea laihtuminen ja toistuvat keuhkokuumeet, mutta esimerkiksi happamia röyhtäyksiä tai närästystä ei ole. 

Jos sinulla epäillään olevan jokin jatkuvan esofageaalisen dysfagian muoto, sinun on välittömästi saatava lähete korva-, nenä- ja kurkkutautien lääkärille, kirurgille tai gastroenterologille.

Esofageaalisen dysfagian syyt

Yhteenvetona voidaan todeta, että esofageaalisen dysfagian aiheuttajia ovat palleatyrä, akalasia, kasvaimet tai ahtaumat, epämuodostumat ja skleroderma. 

Faryngeaalinen dysfagia – ruoka päätyy hengitysteihin tai nenään

Tämäntyyppisille nielemisvaikeuksille on ominaista, että ruoka päätyy hengitysteihin virheellisen nielemisen takia. Seurauksena on kurlaava, epäpuhdas ääni. Tähän voi olla syynä heikentynyt tuntoaisti ja/tai lihasvoima, jolloin kurkunkansi ei laskeudu henkitorven päälle ja suojaa hengitystietä nielemisen aikana. 

Ruokaa saattaa myös jäädä kurkkuun nielemisen jälkeen, josta se vuotaa myöhemmin nenään. Virheellinen nieleminen voi johtua myös lihasten kyvyttömyydestä avata ruokatorven ylempi sulkijalihas tai voiman puutteesta kuljettaa ruoka nielun läpi ruokatorveen.

Faryngeaalisen dysfagian syitä

Tämäntyyppisen dysfagian syitä voivat olla aivohalvaus tai muun tyyppinen neurologinen sairaus, kuten Parkinsonin tauti, MS-tauti tai ALS. Faryngeaalista dysfagiaa voi esiintyä myös säteilyvaurioiden, niskan retkahdusvamman (piiskaniskuvamma) ja ehdollisten refleksien jälkeen.

Oraalinen dysfagia – vaikeuksia pureskella ja niellä

Oraalinen dysfagia vaikeuttaa pureskelua, ruoan käsittelyä syljellä ja ruoan siirtämistä taaksepäin nieluun. Ruoka voi myös jäädä suuhun, koska nielemisrefleksi ei käynnisty. 

Ongelmat liittyvät pääasiassa suuonteloon, huuliin, poskiin ja kielen toimintaan sekä etummaisten kitakaarien nielemisrefleksiin.

Oraalisen dysfagian syitä

Tämäntyyppisen nielemisvaikeuden syitä voivat olla aivohalvaus, Downin oireyhtymä, huuli- ja suulakihalkio, neurologiset sairaudet, Parkinsonin tauti, ALS, MS-tauti, Sjögrenin oireyhtymä, suun kuivuus, lääkkeiden aiheuttama suun kuivuminen, kasvaimet, säteilyvauriot, voimakas huoli ja ahdistuneisuus, virheellinen purenta, huonot hampaat sekä huono leuan toiminta, seniiliys ja ehdolliset refleksit.

Preoraalinen dysfagia – ruoka lautaselta suuhun

Tässä dysfagian muodossa ongelmana on saada ruoka lautaselta suuhun itse. Tällainen tilanne voi tulla esimerkiksi aivohalvauksen jälkeen, jos se aiheuttaa toisen käsivarren halvaantumisen, kyvyttömyyden pitää pää ja keho tasapainossa ja pystyasennossa tai keskittymisvaikeuksia tai vaikeuksia nähdä ruoka, mutta myös väsymys ja aloitekyvyttömyys voivat muodostaa esteen.

Preoraalisen dysfagian syitä

Tämäntyyppisen dysfagian syynä voi olla aivohalvaus, johon liittyy käsivarren tai jalan halvaantuminen, mistä seuraa huono istuma-asennon tuki tai vaikeudet istua selkä suorana, CP-vamma, Parkinsonin tauti, amyotrofinen lateraaliskleroosi (ALS), MS-tauti, vamman aiheuttama halvaus, vanhuuden heikkous, seniiliys, dementia tai Alzheimerin tauti.

Sillä, että pärjää itse ja pystyy itse laittamaan ruoan lautaselta suuhun, on erittäin suuri merkitys ruokailutilanteelle ja yksilön elämänlaadulle – siksi syömiseen on olemassa apuvälineitä, kuten Bestic.Preoraalisen dysfagian hoidosta voi lukea lisää aivohalvausta käsittelevältä sivulta.

Nielemisvaikeuksilla voi olla vakavia lääketieteellisiä seurauksia

Tunteiden näyttäminen, syöminen, imeminen, nieleminen, hengittäminen ja puhuminen ovat toimintoja, joita pidämme itsestäänselvyyksinä, kunnes jokin niistä muuttuu ongelmalliseksi itselle tai läheiselle. Vasta silloin ymmärrämme, että ongelmat suuontelossa, nielussa ja ruokatorvessa vaikuttavat elintärkeisiin perustoimintoihimme, joilla on erittäin suuri merkitys hyvinvoinnillemme.

Suuontelolla on keskeinen asema yksilön kehityksessä, ja se myös omalta osaltaan stimuloi ja pitää käynnissä tahdosta riippumatonta lihaksistoa, joka osallistuu syömiseen, imemiseen, pureskelemiseen, nielemiseen, hengittämiseen ja puhumiseen. 

Vauriot tai häiriöt tällä alueella voivat aiheuttaa muutoksia normaaliin nielemiseen, mistä puolestaan voi seurata hälyttäviä oireita, joilla on lääketieteellisiä seurauksia.Puutteellinen nielemiskyky, jossa kasvojen, suuontelon ja nielun lihakset ovat voimakkaasti heikentyneet, voi toissijaisesti aiheuttaa puhe-, kuolaamis-, imemis- ja pureskeluvaikeuksia, epänormaalin ulkonäön, hengitysesteitä, uniapneaa sekä kasvojen kehitykseen vaikuttavia poikkeavuuksia purentaan ja leukaan.

Heikentynyt elämänlaatu – ongelmista kärsitään hiljaisuudessa

Ruoka ja juoma ovat lähes aina mukana, kun seurustelemme ystävien, työkavereiden tai liikekumppaneiden kanssa tai kun on aika juhlia. Näissä tilanteissa dysfagiaa sairastavia ihmisiä usein hävettää ja ujostuttaa, tai heidän on ylipäänsä vaikea olla niissä mukana.

Nielemisvaikeudet heikentävät sekä paranemista että kuntoutumista, mikä korreloi vahvasti pidemmän hoitojakson, monimutkaisempien hoitotoimenpiteiden, heikentyneen elämänlaadun sekä sairastuneen ja tämän läheisten suuren henkilökohtaisen kärsimyksen kanssa. 

Dysfagia täyttää WHO:n vammaisuuden kriteerit ja merkitsee sairastuneelle piilotettua fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kärsimystä.

Muut eivät aina ymmärrä

Riippuen siitä, mikä nielemisvaikeudet on aiheuttanut, läheisillä voi olla eriasteisia vaikeuksia hyväksyä ongelma ja nähdä, miten he pystyvät parhaiten tukemaan sairastunutta. Ei ole harvinaista, että sairastunut kohtaa epäilyjä, pelkoa ja ymmärtämättömyyttä sen takia, että muilla ei ole riittävästi tietoa dysfagiasta.

Valitettavasti myös liian monet terveydenhuollosta apua hakevat ymmärretään väärin, ennen kuin he pääsevät tapaamaan erikoislääkäriä.

Jos olet muuten terve, mutta sinulla on esimerkiksi palleatyrä, muiden on usein vaikea ymmärtää, että se merkitsee sinulle isoja ongelmia arjessa. Monta kertaa muut uskottelevat sinulle, ja uskottelet ehkä jopa itse itsellesi, että ongelma on päässäsi, mikä on täysin väärin. 

Tämän asian haluamme muuttaa yhdessä niiden kanssa, joita se koskee. Levitämme tietoa siitä, mikä dysfagia on, kerromme vamman syistä ja osoitamme, että tätä sairautta on nykyisin mahdollista hoitaa.

Lähdeviitteet:

  1. Svensson, P. (2008) I Hartelius, L., Nettelbladt, U. & Hammarberg, B. (red.). Logopedi. Lund: Studentlitteratur.
     
  2. Logemann, J.A. (ProEd) (1998). Evaluation and treatment of swallowing disorders(2nd ed) Austin, Texas: San Diego College
     
  3. O’Neill, P.A. (2000). Swallowing and prevention of complications. British medical bulletin, 56(2), 457-65.
     
  4. Tibbling-Grahn L, broschyr 03 Svenska Dysfagiförbundet, Stoppar maten upp i bröstet när du äter? Mellangärdesbråck – En vanlig matstrupssjukdom i alla åldrar.(pdf).
     
  5. Kjellén G, Tibbling L. Manometric oesophageal function, acid perfusion test and symptomatology in a 55-year-old general population. Clinical Physiology. 1981; 1:405-15
     
  6. Ekberg O, (2011), Röntgendiagnostiska avdelningen, Universitetssjukhuset MAS, Malmö, Normal sväljning inclusive anatomi och fysiologi, (pdf). Hämtad 2015-12-05, kl 15.00, 
    http://media1.dysfagi.se/2011/06/svaljningssvarigheter.pdf 
     
  7. 1177.se, (2016), Muskler och senor, Hämtad 2016-09-20, kl 13.45,
     http://www.1177.se/Gavleborg/Tema/Kroppen/Rorelseapparaten/Muskler-och-senor/